Landeviikonloppu,

Maalla vietettiin vkloppua ja oli kyllä ihanaa. Käytiin pitkällä kävelyllä ja saunottiin. Oli kiva nähä isukkia ja hänen vaimoonsaki :) Meillä on kyllä kotona parhaat kotiruuat. Ne kaikki kastikkeet ruuissa yms. niin meheviä!! kotona aina kun tekee niin "plääh" se on vaan ruokaa jota syö. Maalla siitä nauttii kunnolla. Syömisen ilo ja tietenki herkuttelun myös.

Koirakin nauttii siellä olosta ihan 100%. Ilona leikkii meidän hirvikoirien kanssa ja saalistelee harakoita. Ilonalla myös huomaa kunnon vahti vietin siellä. Se paimentaa meiän pihaa ihan mielissään ja kertoo kaikista "epäilyttävistä" äänistä, autoista, naapureista :D Lisäksi meiän isukki on ihan ihastunut ilonaan ja lässyttää sille vähän väliä. Yrittää opettaa uusia temppuja ja vie ilonan aina autoajelulle katseleen poroja. :) Mikäs siinä koiralla nautiskellessa kunnon maalaiselämästä.


Ihanaa kun on alkanu kaikki pissis-sarjat! Tänään kattelin greyn anatomian <3 Pitäis vielä ladata siskolle sarjoja irlantiin vietäväksi. Äiti lähtee sinne viikon päästä lomailemaan. Harmittaa itellä hirmusesti kun jää irlannin reissu välistä. Olis ollu maailman parasta sinne lähteä. Mutta se on kuitenkin rahaa vievä reissu ja sitä ei ole nyt ylimääräistä kun vauvalle pitää hankkia kaikkea mahollista. Lisäksi en voisi shoppailla enkä käydä edes yöelämää katsastamassa. Tietenki ois kiva nähä siskoa, mutta se tulee jouluksi jo kotiin niin ehkä mie vain oottelen. :)

maha kasvaa minusta hirveään tahtiin! varsinki kun iteltä pituutta löytyy 156,5cm niin olo tuntuu plussa pallolta jo nyt. Vielä 4kk pitäis kasvatella tätä. Veikkaan että tulee aika tukalat paikat loppu vaiheessa. Nautin tosiaan liikkumisesta ja tykkään tehdä itse kaikki. Itkupotkuraivat edessä kun joutuu menemään istualteen kun laittaa kengät jalkaan :D ja sängystä nouseminen pissille joka yö, monesti :(( mutta on tämä sen arvosta!!

vaavi potkii jo paljon ja liikkeet näkyy ulkoapäinkin. Viikonloppuna ihailtiin sitä ja puolisiskokin pääsi masua taputteleen. :)

Mietittiin baby showereita tai jotain sen tapaista, mutta saa nähdä jaksaako sitä alkaa järkkäileen. Olis kiva kyllä istua iltaa ystävien kans ja syödä herkkuja. Varsinkin kun saadaan vauvan huonetta vähän järkkäiltyä ja kämppääkin sisusteltua.

Minun elämä pyörii nyt vaan vauvan, ilonan ja kodin ympärillä joten päivät tuntuu hirveän samalaisilta. Sain onneksi työkkäriin ajan keskiviikkona ja menen sinne vähän arvioitavaksi, että pääsisinkö työharjotteluun ennen äitiysloman alkua. Saisin päiviin tekemistä ja se piristäis ennenkun alkaa sitten lomaileen.


Minua harmittaa kun meiän äitillä ei ole ollenkaan masu kuvia itestä. Olis kiva nähdä miltä äitin masu näytti kun se ootti minua tai sisaruksiani. Siksi oon ite yrittäny ottaa kuvia, mutta se on itekseen tosi vaikeaa! mulla ei oo kaukolaukasinta kameraan ja poikaystävä on laiskuri ottamaan kuvia. Mulla kaiken lisäksi aina nolottaa jos joku ottaa minusta kuvia. Joten ehkä myös ite välttelen sitä. Oon kuitenki muutamia kuvia napsinu ja nämä on rv22-23. Jos koittais vaikka sitten seuraavissa kuvissa panostaa enemmän. Olisi ehkä tulevaisuudessa lapsosella kiva katella, että siellä minä olin. :)

 

iskä innostui kuvaileen poroja :> Siellon meiänki poroi!

 

takasin rolloa kohti tie vie :)

 

 

 

ilonen tuleva isukki ja masu :-D

i want to live today well.

Jokseenkin kiva päivä. Nukuin niin myöhään taas, että hävettää sanoa. Noustiin sängystä klo.14.00. Valvoinkin toisaalta aika pitkään joten ihmekkös sitä, että nukuskelee. Poikaystävä teki aamulla mannapuuroa ja sitten kehtasi vielä yrittää jättää sitä minun keiteltäväksi! "mie teen tän sulle mutta voisikko keitellä sitä ku käyn suihkussa? ja tiskata meille astiat" eieiei. :D No jäi kyllä poikaystävälle mannapuurot. Sen jälkeen kateltiinki vähän bleachia. Ollaan katottu viikon sisään varmaan 50 jaksoa eli meillä ei paljon muuta elämää oo ollu. Sen jälkeen lähdin kaverin kans käymään kaupassa ostaan lasagne ainekset johon aattelin kokeilla lisätä tomaattimurskan, ja voivoi ko oli hyvää! Söin itteni niin täyteen, että nukahin. Matkalla kauppaan otettiin myös vähän kuvia joita voisin lisäillä tänne kohta. Rovaniemellä on syksy! ja luvattiin lappiin lunta, en tahdo! Syksy on paras vuodenaika joten kai se voi vielä kestää hieman pitempään?

 

 Sitten luin facebookista, että tuttavan koira oli menehtyny yhtääkkiä. Nousi niin merlin mieleen, että itkeminen alkoi. Syytän vähän hormoonejakin, mutta kipeää sen kaverin menetys tekee vieläkin. (koirani kuoli auto-onnettomuudessa maaliskuussa) Samoihin aikoihin kuulin olevani raskaana ensimmäisen sen kerran. Sain keskenmenon, mutta en osannut oikeastaan surra keskenmenoa, kun mielessä oli suru koirasta. Se koira oli kuitenkin ollut vierelläni kolme vuotta ja nähnyt surut kuin myös ilot. Koirat ovat mulle muutenkin erityisen läheisiä eläimiä. Ei mitään pelkkiä lemmikkejä vaan rakkaita perheenjäseniä. Sitten kun kuulee, että muille käynyt huonosti koiransa kanssa niin pystyy kyllä astumaan koiran omistajan kenkiin.

 

merlin elämäniloa täynnä<3

Sitten kuulin, että naapurin lapsen kaverin perheeseen otettu leonberginkoira!! Siitä kyllä kateellisuuden pisto tuntui! Ja kiinnostus! Haluaisin käydä tutustumassa tähän uuteen kaveriin, mutta valitettavasti perhe joka koiran otti ei ole minun tuttaviani. :( Kävin yhtenä vuonna koiranäyttelyssä ihastelemassa leonbergejä. Ne oli niin kilttejä, rauhallisia ja suuria! Olin ihan kun pikkutyttö joka sai pietellä koiraa ensimmäistä kertaa narussa:) Vielä minä oman sellaisen joskus saan.

Sitten ollaan tänään kateltu helistin.fi neuvolasta saatua DVD:tä.. kesto 140min. Saatiin katottua raskaus, ja synnytys. huh ja vielä sitä olis jäljellä. Ensinnäkin siitä on näyteltyjä kohtia (ps.salkkareitten kari näyttelee siinä isukkia) ja se nainen, sillä on joku tyyny/valevatsa! Asiahan siinä varmaan tärkein mutta oliskohan se nyt suuri vaiva ollut ottaa "näytteleen" oikeasti raskaana oleva nainen? Ne kohdat mitkä oli näytelty esim.mielialavaihtelut yms. oli niin köpöjä :( mutta siinä oli myös haastateltu perheitä jotka saaneet lapsen ja ne oli kiinnostavia ja mukavaa kuultavaa. No siinä on vielä yksi osa säästeltynä huomista varten.. jee. :D

Mulla tekee mieli pukeutua vain kunnon urheilu/jumppavaatteisiin. Kaikkeen joka on löysää eikä kiristele mistään kohtaa. Hävettää melkein kulkea jossain jumppahousuissa ja hupparissa kaupassakin. o^.^o
Vielä muutama kuva kun ilona niin innoissaan oli ulkoilemassa! :)

 

kiireisenä ulko-ovella:)

 

ja viimesenä minä huppareissani :D 

 

pitää olla pikkasen pläski?:)

Jännät paikat!

Niinhän siinä kävi, etten yöllä saanut nukuttua kun muutaman hassun tunnin. Jännitin rakenneultraa ihan kunnolla. Syytä ei ollut epäillä, että mikään olisi ollut huonosti. Jotenkin sitä vaan haksahti siihen jännitykseen. Mietin yöllä mitä pistän aamulla päälle, mistä löydän vaatteet, monelta pitää lähteä pyöräilemään ja jos kaikki on hyvin (mikä on tietenkin tärkein asia! terve vauva<3) niin kehtaanko kysyä mahdollista sukupuolta. Eli kaikkea mahdollista "turhaa" pyöri päässä. Tietenkin hieman tahalleenkin koitin ajatella turhia asioita, ettei alkais maalaamaan mielessä jotain ihme kuvia.

Käytin koiraa yöllä 02 ulkona ja istuin vielä koneellakin hetken. Vauva potki ihan kunnolla ja hämmästyttää miten sisältä päin ne liikkeet on niin kovat, että luulis vatsan ihan heiluvan! mutta sitten masun päältä ei tunnu mitään. Olishan se kiva, että isukkikin sais tuntea vauvan liikkeet :)


No aamulla sitten kauheassa ällö ilmassa pyöräily sairaalalle ja tuntui, että tuhkeduin niihin ylämäkien ylityksiin! Kostea ilma, jännitysahdistus ja jonkin sortin paniikkikohtauskin ilmassa. Melkein aloin itkemään, ettei ehditä ajoissa. No ehdittiin tietenki ajoissa. Sairaalalla sitten nauratti, että ollapa sitä tämmönen hätähousu ku mie.

Rakenneultrassa kaikki näytti siltä kun pitääkin. Mitään poikkeavaa ei löydetty ja sukupuolikin saatiin luultavasti tietää. Eihän ne ikinä ole 100% varmoja tosin. Mutta oioi<3 Onpas vain helpottunut, ilonen ja onnellinen olo.

Sen jälkeen mentiin subiin vähän mässään ja käytiin hakeen kaupasta karkkia eli pietettiin kunnon sokeriläskijuhlat! Kulti jatkoi koulupäivällä ja minä otin ilermon kans pienet päiväunet jossa rauhaisasti uneksin irlanninsusikoirasta :D

Tässä muutama kuva rakenneultrasta:> valitettavasti skanneri ei toiminu joten ihan valokuvat kuvista otettu eli laatu ei välttämättä ole paras mahollinen.

 

Tämä oli minusta vähän pelottava! :D eli näkyy kun vauva kurkistelee :)

 

Vähän jumppa liikkeitä :)

 

Sukupuoli :D

 

sivuprofiilia ja peukkuu!

 ja sitten on tietenki pakko lisätä kullan nupusta kuvia, ettei majesteetti tunne jäävänsä ihan kakkoseksi eli tässä koira Ilona (ilkku elämämme valo pilkku :))

ja vielä elämästä bulldoggi nurkissa. Tultiin sieltä ultrasta tänään kotiin ja kauheat ripulikakan hajut lehahti suoraan naamalle. Olin varma, että jossain hämyisessä nurkassa odottaa kunnon liejut. Olin väärässä. Meidän pieni kaasukoneemme oli vain hieman piereskellyt kolmiomme kunnon kaasukammioksi. Ehkä yöllinen cesar(?) napostelu pisti hieman ilmavaivoja ilmoille.

Toinen ihana yllätys oli sitten iltapäivällä. Menin katsomaan rauhallisesti nukkuvaa koiraa eteiseen ja meidän uusi matto oli nurkasta naposteltu. Voi lysti. eipä siinä enää voinut koiraakaan kieltää. Että antaapa neidin jatkaa maireasti pinkillä tyynyllään unelmointia koirien höyhensaarilla. prskele :D