Ympäri mennään ja yhteen tullaan. Poikaystäväni kanssa meillä on usein "tahtojen taistoa". Olemme molemmat vahvaluonteisia ja kyllä sanotaan kun joku asia miellytä. Pidän siitä poikaystävässäni. Tykkään, että saan oikeasti kuulla mitä mieltä hän on mistäkin asiasta vaikka joskus totuus vähän kirpaseekin. On se kiva jos joskus mielistellään, osataan joustaa tai annetaan periksi. (meillä molemmat vois muistaa tehdä nuita asioita useammin!). Kuitenkaan en vois kuvitella ketään muuta minun rinnalleni. Tänään viimeksi naureskeltiin, että olisinko voinut kuvitella silloin kun ekan kerran nähtiin (varmaan 4vuotta sitten, poikaystäväni pikkuveljeni seurassa) että olisin muutama vuosi myöhemmin maha pystyssä hänelle. Rehellisesti sanottuna ei olisi mieleenkään tullu, siis maha pystyssä oleminen. Olin suunitellu että haluan lapsen ehkä joskus.. 5 vuoden päästä. Näillä mennään nyt kuitenkin ja oon minua ei haittaa ollenkaan, että vauva tulee nyt. Oon onnellinen siitä.
Eilen vauvalla oli hiljainen päivä eikä potkuja tuntunut paljon. Olin jo hieman huolissani että mikä minun yleensä aktiivista potkiskelijaa väsyttää. Taisi olla vaan rankka liikunta päivä rauhotellut pikkustakin. Kävin salilla ja uimassa. Salilla varattiin perjantaille mulle uusi aika, jossa tehdään raskauteen sopiva saliohjelma. Sitä suositellaan sitten jatkamaan niin pitkään kun kykenee. Eli mulla menee varmaan lapsivesi kuntosalilla. Näin joskus untakin siitä, että pinnistin jossain laitteessa ja POKS! huijh. Ja uinti oli niin ihanaa! tuntui semmoselta rentoutuneelta ja virkeältä koko päivän. Mieli lepää.
Eilen käytiin myös ystäväni, hänen poikaystävän ja kaverin poikaystävän kaverin(haha kuinka pitkästi selitetty!) kanssa koiria mettässä ulkoiluttamassa. Mie niin nautin! se oli tosi hyvä reissu. Oli kiva jutella ystävän kanssa kaikkea ja nähdä koiran nauttivan. Rakas bulldoggi ja gorgit, mutta ei ilona kyllä porukasta yhtään erottunut. Jos jotenkin niin edukseen! ;-) Tuli taas kauhean hyvin toimeen kaikkien kanssa ja taisi vähän ihastuakkin toiseen poikakoiraan. Koko ajan sen yhden koiran kimpussa oli :) sitten kun pojat pistettiin naruun niin ilona riepu alkoi itkeen. Kotona sitten lohiaterian äärellä mieli kuitenkin parani :) Hyvä ruoka parempi mieli! Mie niin haluaisin lisää koiria <3
Tänään on herkkupäivä ja oonkin syöny karkkia&vanukkaita Mmmmm! Vauvakin on ollut innoissaan ja potkunyrkkeily on taas päivän juttu! Itelläkin hyvä mieli kun vauva potkiskelee. Tulee semmonen helpotus, että kaikki on hyvin. Pystyn syömään herkkuja liikaa, siitä ollaan keskusteltu kotonakin että ei ole tosi! Oon karkkihammas sokerihiiri. Pikkusiskoni on samalainen. Siskon monesti ollaankin sitten huumorilla ja hieman vähemmällä välillä yritetty hillitä karkin syöntiä. Itsellä kun yritän lopettaa niin syön entistä enemmän. Sisko piettää kuukauden tauon ja sitten kun taas saa syödä niin se menee aivan yli. Kumpikaan keino ei toimi. Nyt sitten ollaan sellaisella että 3pv viikossa saa herkutella. Ja tähän asti se on pitänyt joten kuten. Mutta mikään ei vaan tuota niin kivaa oloa kun karkin syönti, varsinkin nyt kun ei muita nautintoaineita sovi käyttää. Pelottaa hieman sokerirasitustesti joka minulle raskauden takia tehdään 3-4vk päästä. hehhe. Varmaan luvut ihan kaakossa. Jos siellä sitten on huonot tulokset niin minun pitäisi vähentää runsaasti tätä mässäilyä. Mitähän siitäkin sitten tulee..:D kauhulla odotellaan.
netistä kopsattu herkkukuva -_- omom
Nyt tekemään raskausjumppa ja miettimään nukkumaan menoa pikkuhiljaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti